[M.G. Soikkeli]

FINNCON 2012 TAMPEREELLA

 

Kulttuuritapahtumien kävijämäärien laskeminen vaatii jotain tilastomagiaa, sillä - näin minulle KERROTTIIN - 4000 kävijään tähdännyt Finncon 2012 sai jo 3000 kävijällä tavoitteensa täyteen.
Mutta muuten tapahtuma toimi taas täydellisesti suomalaisen fandomin kohtaamispaikkana, etenkin kun mitään viime vuoden kaltaisia järjestelyongelmia ei ilmennyt.
Conitean eli organisaatiojohdon rutinoitunut porukka (osa yllä kuvassa) oli saanut viimein käytettäväkseen yliopiston päärakennuksen tilat, kun edellisessä (2008) Tampereella pidetyssä Finnconissa jouduttiin turvautumaan Tampere-talon vaatimattomiin saleihin, joita sitten yritettiin koristella pupukorvaisella pikkuväellä.
Nyt tuota animenconiksi kutsuttua oheistapahtumaa ei tarvinnut enää aikuisten harrastajien kiroilla & kärvistellä.

 

Tutkijatapaamisen järjestelyt olivat taas omalla vastuullani ja niidenkin suhteen kaikki sujui vaivattomasti.
Torstain ja perjantain alustuksista jäivät parhaiten mieleen Aleksi Kauppilan paperi muukalaisuuden ja utopian suhteesta sekä Mika Loposen paperi populaarikulttuurin kanonisaatioista. Kotimaisia tutkijoita oli paikalla yhteensä 15, kun meidät ohjaajat lasketaan mukaan, minkä lisäksi saimme kaksi vierasta Turkista (Lovecraft-paperein) sekä aiemminkin laajempaa tulkintakontekstia tapaamisimme tuoneet Edward James ja Cheryl Morgan.

Varsinaisen Finnconin ulkomaiset kunniavieraat ovat ne tähtitapaukset, joista conit muistetaan ja joiden perusteella niiden onnistuneisuuttakin usein arvioidaan. Tänä vuonna GoH:t olivat kyllä erittäin ammattimaisia esiintyjiä, mutta muuten nämä Liz Williams ja Lois McM. Bujold osoittautuivat vähän vaisuiksi asiassaan.
Olisin odottanut, että esimerkiksi Bujold olisi osannut kertoilla paljonkin siitä, millaisena hän näkee paikkansa avaruusoopperan perinteessä tai Williams jotain fiksumpaa genreviihteen kirjoitustekniikoista, mutta kunniavieraspuheet kuulostivat joltain mitä he olivat esitelmöineet sata kertaa aiemminkin.

Kunniavieraiden kirjoista olin lukenut entuudestaan Bujoldin ainoan suomennetun romaanin, Kunnian sirpaleet. Williamsilta olin aloittanut "Ghost Sister" -romaanin, mutta se jäi kesken parinkymmenen sivun jälkeen: tieteisfantasiana se oli liiaksi perhedraamaa seurailevaa YA-fantasiaa kuin planeettascifiä tai varsinkaan first contact -tarinaa, jollaisena kirjailija itsekin sitä kuvaili.
Ja kun kirjailijoiden kiinnostavuus ei herää kirjojen perusteella, ei rutinoitunut con-kävijä saa mitään "Luova kirjoittaminen 101" -tyyppisistä esitelmistä. Mutta tämä on vain minun ongelmani & kritiikkini conista.

 

Finnconin kova ydin oli tällä kertaa tiedeohjelma, jonka valtaisa suosio yllätti järjestäjätkin. Myös itselleni Mikko Suomisen vetämä paneeli "Onko Marsissa elämää?" oli viikonlopun sisällökkäintä ja innostavinta antia. Vaatimaton ehdotus Finnconin kehittämiseksi olisikin kutsua aina sellainen GoH-pari, jossa toinen olisi kirjailija ja toinen tieteen edustaja, esimerkiksi Risto Isomäen tai Mikon kaltainen tiedetoimittaja.

Tänä vuonna tutkija-GoH oli Irma Hirsjärvi, mutta hänestä pääsimme hyötymään lähinnä me tutkijatapaamisen osallistujat.

 

 

On sanottu, että scifi ei ole oikeastaan genre vaan eräänlainen keskusteluperinne. Tuntuukin siltä, että Finnconien paneelit jatkavat keskustelua siitä, mihin vuosi sitten on päästy.
Paneelijutustelujen kuunteleminen on niin kuin palaisi unohtuneiden ystävien seuraan, silloinkin kun puheenaiheena ovat kuolleet kirjailijat. Jostain syystä tämä conin ajankohtaisin paneeli jäi isolta yleisöltä kokonaan huomaamatta, vaikka toisaalta fandom jos mikä "pitää huolta omistaan", kuten on tapana sanoa, syystäkin.
Samaan aikaan kun aulassa fandomin ihmiset saivat jättää viimeisen tervehdyksensä kollegamme Matin muistokirjaan, keskustelivat A1:n paneelissa kohtalottaret vuoden sisällä menetettyjen kirjailijoiden aikaa kestävistä teoksista: Bradburyn, McCaffreyn, Christopherin, ja D.W. Jonesin.

 

 

 

Sunnuntaiaamu aloitettiin esikoiskirjailijoiden paneelilla.
Mukana olivat (kuvassa vasemmalta) YA-fantasialla keväällä debytoinut J.S. Meresmaa sekä viime vuoden Teos-kisassa kärkisijat ottaneet Jenny Kangasvuo ja Emmi Itäranta; Saaran osuus oli saada leidit kertomaan kirjojensa syntyprosesseista ja kirjoittamiskoulutuksen merkityksestä vakaville harrastajille.

Toisesta laidasta spefin yhä laveammaksi käyvää kenttää puhuttiin perinteisessä Hugo-paneelissa: tämän vuoden Hugo-pystejä tavoittelevista ehdokkaista, erityisesti romaanikategoriassa.
Missään eivät mielipiteet ole niin suoria ja arviot niin teräviä kuin näissä paneeleissa, joten ne jos mitkä pitäisi sijoittaa isoon saliin vähintään 2 tunnin mittaisena istuntona... vaikka sitten ne saattaisivat jo muistuttaa toverituomioistuinta...

Tuolitin itse kaksi paneelia, toisen demokratioiden kuolemasta eli dystopioiden suosiosta nykyscifissä ja toisen "suomikummasta", jotka molemmat vetivät salit täyteen, ihmejakumma.
Miksi suomalainen spefi sitten menestyy niin hyvin juuri nyt, meillä ja muuallakin?
Kotimaisten spefi-julkaisujen kasvun näkee kaikessa kirjossaan vasta coneissa, mutta muuten en kokonaan osta sitä Johanna Sinisalon selitystä "suomikumman" suosiolle ulkomailla: en usko että kyse olisi kotimaisen spefin laadullisesta kehittyneisyydestä, sillä tokihan maailmalla löytyy isojen kielialueiden spefistä vähintäään yhtä hyvää käännettävää angloamerikkalaisen lukijakunnan maisteltavaksi.

Suomalaisen spefin eksoottisuus ei ehkä selviäkään omilla arvioillamme, mutta suomikumman suosiossa syynä voisi olla paitsi meikäläisen fandomin tiivis verkottuminen ulkomaille myös kääntäjien ammattitaito ja virallinen kulttuurituki.
Oikeastaan kaikkein paras selitys oli paneelissa kuultu toteamus, että spefi-polvi tekee osaltaan isänmurhaa: suomikummaa kirjoitetaan ja markkinoidaan reippaasti, koska se edustaa niin vahvaa vastalausetta kansalliseen realismiin linnoittautuneelle sukupolvelle.
Vallankumous tällä kirjallisen kulttuurin ruohonjuuritasolla voi tuottaa vielä isompiakin yllätyksiä kuin "Iron Sky".

 

 

 

LISÄÄ CONEISTA:
Raportti Finncon 1999:stä
Raportti Finncon 2001:stä
Raportti Finncon 2004:stä
Raportti Åconista, 2010
Raportti Åconista, 2012

VerkonAatoksen etusivulle