[M.G. Soikkeli]

LÄHETYSTEKSTIEN ADOPTOIMA AMBOMAA


** Olli Löytyn väitös lähetyskirjallisuudesta 29.9.2006
** Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa

Jälkikolonialistinen tutkimus on kotiutunut Suomeen niin hyvin, että vähitellen huomataan tutkia suomalaistenkin mustavalkoisia tekstejä. Turussa tarkastettiin 30. syyskuuta (2006) Olli Löytyn väitös Ambomaamme suomalaisesta lähetyskirjallisuudesta, opponenttinaan saamelaiskirjallisuuden mustavalkoisuutta tutkinut Veli-Pekka Lehtola (OuY).
Väittelijän ja opponentin keskustelu palasi usein kysymykseen siitä, mitä jälkikolonialistinen tutkimus on tähän mennessä unohtanut ja riittääkö tutkimuksen tulokseksi se, että lähetyskirjallisuuden kuva Ambomaasta on moninainen ja avoimesti ristiriitainen. Sitähän opponenttikaan ei, tietenkään, kyseenalaistanut, että kuva tosiaankin on "ambovalentti" (Löytyn uusiokäsite).

Veli-Pekka Lehtolan metateoreettiset kysymykset olivat kuitenkin paikallaan ja kohtuullisesti perusteltuja, koska Löytyllä on väitöskirjassaan iso tavoite tarkistaa jälkikolonialistista tähtäystä pari piirua todellisten ihmisten suuntaan, ja palauttaa Edward Saidin arvon todellisten kolonialistoitujen subjektien puolustajana. Lisäksi voidaan jo pohtia, mitä voisivat olla suomalaiset erityispiirteet kolonialistisessa tekstissä.

Lektiossa ja puheenvuoroissaan Löytty toi esille sen, että hänen työnsä teoreettinen anti on toisaalta siinä, miten hän kommentoi jälkikolonialistista teoriaa ja toisaalta siinä, miten hän todistaa lähetyskirjallisuuden kaksinaisuutta, ksenofobiaa ja ksenofiliaa. Tai kuten Löytty toteaa (s. 199): "tuottaessaan ihannekuvan ambokristityistä ambofilia vahvistaa samalla pakanuutta koskevia käsityksiä."

Mutta kovin kattavia vastauksia Löytyllä ei ollut vielä antaa suomalaisista erityispiirteistä, onhan hänen kohteensakin (25 teosta) rajattu vain lähetyskirjallisuuteen ja siltäkin osin muutamiin teoksiin, joiden "edustavuus" ja "kattavuus" jäi vielä väitöstilaisuudessakin Löytyn vakuuttelun varaan. Eihän jonkin ideologisen tekstin ambivalenssi voi sinänsä olla mikään 'erityispiirre', tai se että tämä ambivalenssi näkyisi parhaiten kolonialisoituihin (ambo)subjekteihin projisoiduissa hyvän kristityn ihanteissa.

Kulttuuritieteiden tieteellisyys

Vajaa kaksituntinen väitös eteni väittelijän itseironisten ("rooliini tässä kai kuuluu..") ja opponentin tilanneparodisten ("koettelitte vaan ette hyljännyt Saidia") kommenttien varassa. Aniharvoin on kirjallisuuden väitös ollut näin yksimielinen sekä tilaisuuden että yhdistävän teorian merkityksestä, ja saanut siksi aikaan näin paljon tilannetajuisia ajatuksia siitä, mihin tutkimusalalla ollaan seuraavaksi menossa. Myös Löytyn tausta kustannustoimittajana ja siitä juontuva itsevarmuus väitöskirjan omaperäisessä rakenteessa helpottivat opponentin työtä. Kun opponentin ei tarvinnut tuhlata aikaa tyypillisiin ristiriitaisuuksiin teoria- aloituksen ja analyysilukujen välillä, hänellä oli enemmän aikaa ja perusteita keskittyä siihen, miten teoria tulee esille tulkintaluvuissa.

Lehtola heitti väittelijälle muun muassa elämää isomman kysymyksen, miten hän ymmärtää kulttuuritieteiden tieteellisyyden. Tähänkin Löytty esitti sujuvan oppineen (tai harjoitellun, kuten hän toisaalla paljasti) vastauksen, että tieteellisyys meikäläisissä oppiaineissa perustuu sen näyttämiseen, mihin tulkinnat perustuvat ja että kyseessä on vain yksi mahdollinen tulkinta kohteesta.

Tulkinnan mahdollisia puutteita opponentti Lehtola otti esille lähinnä historiallisen kontekstin osalta. Lehtola huomautti, että molemmat esitarkastajat olivat toivoneet historiallisen taustan käsittelemistä edes lyhyesti, jotta kontekstin muutokset tulisivat esille. Löytty vastasi tähän, että luku 2 on itse asiassa omistettu historialliselle kontekstille. Muuten hän on pyrkinyt välttämään historiantutkimuksen näkökulmaa, jottei huomio siirtyisi todelliseen Ambomaahan ja Namibiaan, vaan pysyttäisiin hänen tutkimuskohteessaan, teksteissä ja lähetysideologiassa. Jälkimmäinenkin oli hänelle olennaista vain siltä osin kuin se kertoi jotain suomalaisuudesta.

Historiallisen näkökulman poisrajaaminen oli Löytyn mukaan avuksi siinä, että tutkimuksessa ei tarvinnut käsitellä imperialististen ja lähetysideologisten pyrintöjen ristiriitaa (vaikka se väitöskirjassa paikoin tuleekin esille). Mutta ehkä ne esitarkastajat olisivatkin toivoneet _kirjallisuus_historiallista eikä lähetyshistoriallista kontekstointia? Onhan kyseessä kotimaisen kirjallisuuden eikä kulttuurihistorian väitös.

Tutkimuksensa ongelmallisiksi kohdiksi Löytty tunnusti representaation ja ideologian käsitteet. 'Representaatio' siksi, että sen saamia tulkintoja voisi referoida loputtomiin, ja 'ideologia' siksi, että sen käyttötavat ovat ideologisesti värittyneitä. Niinpä hän päätyi representaation osalta työekonomisiin määritelmiin ja korvaamaan ideologian käsitteen "totuusjärjestelmällä". Viimemainitun käsitteen hän totesi sopivan hyvin uskonnolliseen kieleen, mutta lisäksi oli tarvittu performatiivisuuden teoriaa osoittamaan uskonnollisen kielen ritualistiset piirteet.

Eetos yhdistää kohteet

Vaikka Löytyn tavoitteena on ollut osoittaa "huojunta" ja "epävakaus" kolonialistisessa diskurssissa, hänen omassa argumentaatiossaan ainoat epävakaat kohdat ovat retorisia, siis kohdat joissa siteerattu teoria tai valittu kohde perustellaan tutkijan tuntemuksilla eikä tutkimusongelmalla. Näitä opponentti otti esille, mutta tyytyi Löytyn selityksiin retoriikan tarpeesta.

Väitöstilaisuudessa avoimeksi jäi, miten tutkittavasta kirjallisuudesta on periaatteessa rajattu pois kauno- ja matkakirjallisuus, mutta niistäkin löytyy silti esimerkkejä, tai mitä tarkoittaa että aineistoa on valittu "teemaa kohden" edustavasti? Mitä kaikkea on silloin rajattu pois? Opponentin kysymykseen siitä, onko "hyllymetri" riittävä määrä taustoittavaa kirjallisuutta aineiston valinnassa, muuten sujuvasanaisella Löytyllä ei ollut vastausta. Kohdeteoksien yhdistäväksi piirteeksi hän mainitsi (lektiossa) niiden yhteisen "eetoksen". Hmm? No, huonompiakin selityksiä on väitöstilaisuuksissa kuultu.

Lähimmäksi nykypäivää Löytty tulee analysoidessaan Tuulikki Jantusen muistelmaa Pähkinäsydän, vuodelta 1967. Siinä kuva ambokristityistä on jo ristiriitaisempi kuin aiemmassa kirjallisuudessa ja vailla lähetysretoriikkaa.

Mutta mitähän Ambomaalle kuuluu 2000-luvulla? Löytyn väitöksestä kotiin tullessa silmiin osuu Vihreän Langan (29.9.06) haastattelema lääkäri Maija Kajan, joka on työskennellyt Namibiassa 1980- ja 2000-luvulla. Kajanin haastattelusta käy ilmi, että Ambomaa voi olla kutsumustyöläiselle sellainenkin uskonnollinen kokemus, joka ei mahdu Löytyn valitsemaan näkökulmaan. Elämä Ambomaalla tappoi Kajanin uskon ja toivon jumalan olemassaolosta ja johti kirkosta eroamiseen: "Pitäisikö minun uskoa", toteaa Kajan haastattelussa, "että Jumala välittää hyvinvoivasta suomalaisesta, muttei aidsiin kuolevasta afrikkalaisesta lapsesta. Näin näyttää olevan."

On selvää, että lähetyskirjallisuuteen tällainen kääntymys ei sovi: sen jälkeenhän teksti ei ilmeisestikään olisi enää lähetyskirjallisuutta, vaan jotain muuta. Mutta samalla tällaiset kääntymykset osoittavat, että Löytyn valitsemassa Ambomaa- kuvassa on kuitenkin jotain tutkijan lohtukristillisyyteen sopivaa likinäköisyyttä sille kaikelle mikä jää lähetysuskonnon tekstien ulkopuolelle. Sivulla 100 viitataan Suomen lähetysseuran julkaisevan nykyään "kriittisiäkin" tekstejä, mutta niiden ambovalenssia ei tutkija koskettele - ainakaan vielä.

 

 

Kirjallisuustieteeseen liittyvät väitösraporttini löytyvät aikajärjestyksessä seuraavasti:

http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/mayra.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/kuisma.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/halber.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/diderot.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/aalto00.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/salin02.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/sarikivisto.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/sipila02.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/pentikainen02.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/kesav03.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/kekki03.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/marjut04.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/uola04
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/hollsten04.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/rikama04.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/heidi05.htm
http://users.utu.fi/mataso/melkas06.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/ojajarvi.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/korsisaari.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/jalonen06.htm

 


 

VerkonAatoksen etusivulle