[M.G. Soikkeli]

VAHVA VÄITÖS VERKKOPROOSASTA


** Raportti Risto Niemi-Pynttärin väitöksestä 28.12.2007
** Jyväskylän yliopiston kirjallisuustieteen oppiaineessa

 

Mitä yhteistä on blogeilla, meseillä ja mudeilla? Ei ainakaan mitään pysyvästi yhteistä, ja siinä piileekin niiden kiinnostavuus. Humanistiselle tutkimukselle on otollisempaa lähestyä itsensä kirjoittamisen merkitystä, sen muuttumattomuutta. Välineet ja vempaimet voi jättää media- ja insinööritieteiden huoleksi, mutta humanistin velvollisuus on todeta se, mikä on pysyvää printtimedian aikakaudesta digitaaliseen aikakauteen siirryttäessä.

Risto Niemi-Pynttärin väitös 'verkkoproosasta' ja 'nettikielestä' on ensimmäinen tohtoritasoinen tutkimus luovasta kirjoittamisesta. Se on myös ylipäänsä ensimmäinen vakavasti otettava suomalainen tutkimus aiheesta, jonka ympärille on ehtinyt yliopistoissakin syntyä opetusta ilman minkäänlaista vakavaa akateemista näkemystä opetettavista sisällöistä. Etenkin 'verkkokirjoittamisen' kaltaiset ilmiöt ovat olleet tähän saakka täysin vapaata riistaa kaikenlaisille kurssittajille, oppitaustasta riippumatta.

Mitään valmiita metodivälineitä, oppipaketista puhumattakaan, ei Niemi-Pynttärin väitös tule siltikään tarjoamaan luovan kirjoittamisen opettajille. Kyseessä on nimenomaan taidefilosofinen katsaus ensinnäkin luovaan kielenkäyttöön, toiseksi kielen dialogisuuteen, ja kolmanneksi julkisuuden merkitykseen kirjoituksessa ja kirjoituksen ympärillä. Niemi- Pynttärin väitöksen perusteella voitaneen esimerkiksi perustella, millä tavoin Paavo Haavikko on kirjoittajana Suomen ensimmäinen blogipostaaja.

Ja mikä parasta, Niemi-Pynttärin väitöskirjan Verkkoproosa, tutkimus dialogisesta kirjoittamisesta voi lukea ja ladata vapaasti verkosta: http://verkkoproosa.keskus.info

 

Digiteksti vapaana vimpaimista

Joulun läheisyydestä huolimatta Risto Niemi-Pynttärin väitös (28.12.2007) veti puoleensa ison yleisön humanisteja. Positiivisin yllätys oli se, että näin abstraktia aihetta käsiteltiin enimmän aikaan erinomaisen ymmärrettävästi. Olen itse joskus toivonut, että jokaisessa väitöksessä ja seminaarissa olisi mukana vähintäänkin yksi filosofi, joka pitäisi käsitteet järjestyksessä - ja tällaiseen tarkoitukseen opponentiksi saatu Tere Vadén (TaY) osoittautui erinomaiseksi keskustelijaksi sanavalmiin väittelijän kanssa.

Merkille pantavinta tässä kahden filosofin keskustelussa oli se, että kertaakaan väittelijä ei vedonnut siihen, mitä hän oli jo- kirjoittanut väitöskirjassa, oman tekstinsä kivenhakattuun luonteeseen, vaan vastasi joka kerta aiheen sisältä. Tällaista väitöskeskustelua en ole aiemmin nähnyt. Useimmat väittelijät toki ovatkin 10-20 vuotta nuorempia kuin opettajana ja tutkijana kokenut Niemi-Pynttäri.

Muuten väitös kyllä eteni ihan perinteisiä latuja ja saatiin paketoitua 1.40 tunnin kohdalla siistiksi kokonaisuudeksi. Opponentin ansiona on yleensä esittää ne tärkeimmät tiivistykset väitöskirjasta ja sama tapahtui täälläkin. Vadén totesi jo alkupuheenvuorossaan, että kyseinen väitös tarkastelee "luovan kirjoittamisen luonnetta uudessa kontekstissa" ja kiitteli osaltaan sitä, kuinka väittelijä on nostanut aiheen terveesti irti välineistä ja vimpaimista.

Tähän kiitokseen voi vain yhtyä: Risto Niemi-Pynttäri on Suomessa ensimmäinen tutkija joka palauttaa tekstin digitaalisen kulttuurin tekstintutkimukseen eikä höperehdi "kyberneettisestä narratologiasta" tai "ergodisista teksteistä" niin kuin iso joukko suomalaisia varttinörttejä.

Hyvä testitapaus on digitaalisten tekstien "vuorovaikutteisuus", joka on ollut suosituin tutkimuksen aihe "kyberneettisen narratologian" mahdollisuuksia spekuloitaessa. Juuri vuorovaikutteisuuden kanssa on menty aiemmin hupsuuksiin saakka. Sen sijaan Niemi-Pynttäri pysyttelee vuorovaikutteisuutta pohtiessaan turvallisesti tunnettujen abstraktioiden alueella: hänelle kyse on dialogisuudesta, joka voi toteutua kirjoittajan etäläsnäolona, anonymiteettinä, tai on-line- kumppanuutena. Kielifilosofisena lähtökohtana on Gadamerin ajatus dialogista, joka sekä edellyttää että luo yhteistä kieltä.

Opponentti kuitenkin tiedusteli, taas aiheellisesti, miten nämä dialogisuuden tasot eroavat toisistaan ja eikö on-line-dialogiin löydy muitakin mahdollisuuksia kuin kirjoittajien "vuorottelu".

Ehkä välinelähtöisempi tutkimus olisikin korostanut juuri näitä muita dialogin mahdollisuuksia on-line-keskustelussa?

 

Kohti digitaalista julkisoa

Onko Niemi-Pynttärin tutkimuksesta sitten laadullista hyötyä verkkotekstin erottelussa? Ainakaan väitöstilaisuuden perusteella ei. Viimeisissä puheenvuoroissa väittelijä totesi opponentin johdattelemana, että laadullisia eroja HYVÄN verkkokirjoituksen tunnistamiseksi voi löytää vain olemalla "osallinen", "meikäläinen" verkkokirjoittajien yhteisössä. Esimerkiksi hyvää blogikirjoitusta oppii lukemaan ja tunnistamaan vain tarpeeksi blogeja lukemalla, aivan kuten proosa opettaa sääntönsä ja niiden muunnelmat lukijalleen.

Tilaisuudessa kuullut esimerkit eivät siis osoittaneet, voisiko 'verkkoproosaa' lajitella esimerkiksi fiktiivisyyden tai tyylikeinojen perusteella. Niemi-Pynttärin käyttämät esimerkit auttavat lähinnä teorian tarkentamisessa ja uusien kategorioiden luomisessa. Vadén itse esitti laadullisia rajauksia julkisuudeltaan erilaisille verkkoteksteille, esimerkiksi ei-vielä-valmiille (blogit) ja ei-koskaan-valmiille (wikipedia) teksteille.

Tai ehkä näille käsitteellisille erotteluille voi löytyä vastineensa väitöskirjasta? Väitöksessä viitattiin ylipäänsä niin vähän väitöskirjan sisälle, että monenkin aiheen kohdalla jäi epäselväksi, oliko väittelijä sanonut siitä jo jotakin kirjassaan vai ainoastaan edesauttanut aiheen esille ottamista.
Opponentti esitti työn isoimmaksi ongelmaksi sen, että siinä on toisaalta hyvinkin spesifejä kohteita, toisaalta hyvinkin korkealentoista pohdiskelua. Lisäksi tutkimus on viimeistelty niin kovassa kiireessä, että editoinnissa paistaa virheitä läpi teoksen.

Lopuksi Vadén nosti esille tutkimuksen radikaaleimman väitteen: internet itse raunioittaa sitä keskustelujulkisuutta, jota on pidetty sen tärkeimpänä antina yhteiskunnalle ja median demokratisoimiselle. Verkossa vaikuttava 'maineen järjestelmä' luo osajulkisuuksia, "meikäläisyyttä", eikä varsinaista "julkisoa" ("public").

Tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä pysyvä, kuten väittelijä opponentin (aiheellisesti) kiusaamana lopulta totesi. Kymmenen vuoden kuluttua verkkokirjoittamisen foorumit voivat olla julkiselta merkitykseltään aivan jotain muuta.

Väittelijän ja opponentin keskustelussa toistui kysymys siitä, ovatko verkkofoorumit liian pieniä ja puuttuvatko niistä "vapaat ihmiset". Täällä kävi ehkä parhaiten ilmi se, miksi Niemi- Pynttärin kohteestaan käyttämä termi "verkkoproosa" sopi ylipäänsä tietynlaisen kirjoittamisen käsitteeksi: verkossa kaikilla kirjoittajilla on samanlainen vapaus OLLA PEREHTYMÄTTÄ aiheeseen, lupa käsitellä ihmistä kokonaisuutena samalla tavoin kuin kirjailijat tekevät. Käytännöllisempi kriteeri termivalinnalle on se, että verkkokirjoittaminen on tyyliteltyä puhetta: se muistuttaa enemmän murrepakinaa kuin kansalaisjournalismia. Esimerkiksi blogikirjoittaminen ei ole yhtä kuin itsensä paljastamista, vaan editoitua ja dialogista itseilmaisua.

Optimistisen aprikoiva suhde aiheeseen on varmaankin se puoli Niemi-Pynttärin väitöstä, joka tulee herättämään kommentteja myötään ja vastaan. Tutkija itse arveli, että jatkotutkimuksen paikka olisi siinä itse-editoinnissa jota verkkokirjoittaminen on luonteeltaan. Jatkotutkimusta Niemi-Pynttäri voinee tehdä myös käytännön kokein. Onhan Jyväskylän laitos toiminut luovan kirjoittamisen akateemisena pioneerina tähänkin saakka.

 


Kirjallisuustieteeseen liittyvät väitösraporttini löytyvät aikajärjestyksessä seuraavasti:

http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/mayra.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/kuisma.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/halber.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/diderot.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/aalto00.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/salin02.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/sarikivisto.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/sipila02.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/pentikainen02.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/kesav03.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/kekki03.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/marjut04.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/uola04
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/hollsten04.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/rikama04.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/heidi05.htm
http://users.utu.fi/mataso/melkas06.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/ojajarvi.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/korsisaari.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/jalonen06.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/loytty06.htm
http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/hatavara.htm

 

VerkonAatoksen etusivulle