SCIFINOVELLIEN NOOBELI TAMPEREELLE

[M.G. Soikkeli]

Raportti 10.12.2001

"A
vaja porttis' ovesi", lauloivat jo muinaiset suomalaiset, sillä joulun odotukseen on kuulunut perinteisesti Porttien avaaminen tuntemattomaan. Tampereella perinnettä on kehitetty viimeisen 16 vuoden ajan scifinovellien muotoon: kaupungin science fiction -seura yhdessä Portti-lehden ja kaupungin kulttuuritoimen avustuksella jakaa harrastajien kannalta tuhtia palkintoa parhaasta sf- ja fantasianovellista.

Vuoden 2001 palkinto, suomalaisen scifinovellistiikan noobeli, jaettiin 10. joulukuuta Victoria-hotellin hangaarissa. Tänäkin vuonna kilpailuun osallistui 234 novellia. Alalle tyypillisesti voittoportaan joukosta löytyy useita nimimerkkejä, ja jopa voittaja A.C. Ross on nimimerkki, jonka takana piilee nelikymppinen tamperelainen kirjoittaja. Hänen 53-liuskainen novellinsa "Sokeat näkevät unia" on hyvä esimerkki novellilajin venymisestä scifin puolella ja etenkin tämän kilpailun suosion suunnasta. Kirjoitetaan yhä pidempiä tarinoita ja edelleenkin, utopioivasta asenteesta huolimatta, läheltä Suomea. Novelli kertoo 2100-luvun Euroopasta, jossa päähenkilö komennetaan tiedustelumatkalle jäiseen Finlandiaan.

Kilpailun johtoportaasta, kuudesta palkintosijasta ja kahdeksasta kunniamaininnasta, löytyi tänä vuonna silmiinpistävästi kirjailijoita: Kirsti Ellilä sai toisen jaetun sijan, nimimerkki Harri Erkki jaetun kolmannen, ja kunniamainintoja meni Boris Hurtalle, Anne Leinoselle ja Sari Peltoniemelle. Toinen merkillepantava ryhmä olivat turkulaiset kirjoittajat, ja naiskirjoittajienkin menestys on pysynyt lajityypin poikamaiseen perinteeseen nähden yhä kasvussa: ensimmäisen sijan lisäksi naiskirjoittajat jakoivat toisen sijan (Kirsti Ellilä ja Mari Saario).

Suosittuja aiheita olivat tänä(kin) vuonna spekulatiiviselle fiktiolle tavalliset ideat kuten jumaluus, DNA ja nanoteknologia, mutta myös työelämän ankaruutta ja yhteiskunnan valvontakoneistoa käsiteltiin. Kilpailun satoa arvioinut palkintoraadin jäsen professori Aarre Heino totesi, että edelleenkin n. 10 % novelleista on kauhua ja saman verran dystopioita. Raadin erityisterveiset lähetettiin kaikille niille kirjoittajille, jotka ovat kuvanneet kovin kliseiseksi käynyttä ympäristökuvaa, maaseudun syrjäistä taloa, johon nuoripari muuttaa huolimatta paikallisten ihmisten omituisesta käytöksestä... Huumoria toivottiin aina ja edelleen lisää, sitä edusti 234 novellista tarkalleen kahdeksan.

Tuskin on toista lajityyppiä, jossa kirjoittajien ja lukijoiden yhteistyö on niin tiivistä, siitäkin Portti-kisa on hyvä esimerkki. Kuusitoista vuotta tointaan hoitanut palkintoraati on nyt kokemassa nuorennusleikkauksen, professorit Heino ja Rantalaiho jäävät eläkkeelle ja tilalle tulevat professori Frans Mäyrä ja tutkija-toimittaja Kanerva Eskola. Niinpä palkintotilaisuudessa keskustelua käytiin siitä, millaisin tarinoin kisaan kannattaa ryhtyä uutta raatia miellyttääkseen, tavoittelemaan osuutta 25 000 mk kokonaispotista. Raadin menevät ja tulevat jäsenet arvelivat, että ei oikeastaan ole väliä lähteekö tarina tutusta elämänpiiristä kohti fantasiallista vaiko toisinpäin. Ratkaisevaa on tyyli, ja sitä joko kirjoittajalla on tai ei ole.

Tätä keskustelua käytiin täysin irrallaan novellistiikasta, mutta kun novellitaide ei tunnu kiinnostavan kustantajiakaan niin mitenpä sitten kirjoituskilpailuja; oikeampi nimitys kisalle kuitenkin olisi "Tieteis- ja fantasiapienoisproosan kirjoituskilpailu".

Ensi keväänä Portti-lehti täyttää jo 20 vuotta, joten aihetta olisi juhlaan ja miksei seminaariin itsensä kilpailunkin tiimoilta, onhan se keskeisin dynamo spekulatiivisen fiktion valaisijana tässä maassa. Tähän mennessä Portti-lehteä edistävään kilpailuun onkin osallistunut kaikkiaan 3272 suomalaista scifinovellia. Edesauttavaa julkisuutta Portti-kisasta ovt saaneet kirjailijat Maarit Verronen, Johanna Sinisalo ja Pasi Jääskeläinen. Ei mikään vähäpätöinen lajityyppi.