[M.G. Soikkeli]


SARJAKUVASYMPOSIUM 2002


Turussa 5.10. 2002

 

Turun kirjamessujen yhteydessä järjesti Kirjallisuudentutkimus Suomessa -osasto symposiumin sarjakuvasta, koska kokoavasti aiheesta ei kuule juuri missään muualla kuin Helsingin ja Kemin kerranvuotisessa tapahtumassa. Turkuun oli kutsuttu puhumaan ainoa tohtoritason sarjakuva-asiantuntija Pekka Manninen, joka lyhyessä historiakatsauksessaan kertasi sen mitä näissä tällaisissa yhteenvedoissa yleensäkin kerrotaan, tosin hyvin omaperäiseen tyyliinsä. Kiinnostavinta Mannisen esityksessä oli huomio siitä, miten albumisarjakuvien mainonta muistuttaa mittaluokassaan joissakin tapauksissa elokuvien tuotantoa, ja että työpaikkasarjakuva on nykyään strippien hallitseva lajityyppi.

Turkulainen sarjisasiantuntija Vesa Kataisto puhui puolestaan aikuissarjakuvan vaiheista Suomessa. Lajityyppi on kokenut vahvaa kurssiheilahtelua riippuen "yleisen mielipiteen" ja mediatalon muuttuneista mielipiteistä, todellista kulttuuritahtoa sarjakuvan suhteen ovat osoittaneet vain alan harrastajat ja pienlehdet, sekä nyttemmin Kemin kaupunki. Kataisto muistutti, että 70-luvulla suunniteltiin jopa erityistä sarjakuvaveroa, jotta sopimattomaksi katsottu materiaali saataisiin kuriin sarjakuvalehdistä - vaikka esimerkiksi Kalervo Palsan (n. 3000 sivua sk-tuotantoa) kädenjälki on nyttemmin korotettu Kiasman seinille saakka ja varhainen sarjistyö on arvoltaan 400 EURon luokkaa. Nykypäivän ainoaksi aikuissarjakuvaksi Kataisto nimesi "7 päivää" -lehden, joka on sarjakuvamainen ulkoasultaan ja jonka sivuilla julkisuuden henkilöt muuttuvat karikatyyreiksi.

Kolmantena esiintyi kirjallisuudentutkija Mikko Laaksonen, joka otti lähemmän tarkastelun alleJoakim Pirisen sarjakuvien Tukholma-kuvan. Pirisen Tukholman surrealistisuus vertautui mm. Otti Mäkilän maalauksiin ja aineksensa sosiaalisella arkkitehtuurilla ilakointi ottaa kaupungin kaksinaisuudesta, vanhan ja perinteisen yhdistämisestä hyvinvointiyhteiskunnan kiillotettuun juppiseen julkisivuun.

Soikkelin Bittein Saaret