Kaikki tämä on kultaa, ei glitteriä!
Vuosi vaihtuu ja toinen numero Illusionistia on ulkona. Vuoden vaihtuessa katsellessani ilotulitusta tuli mieleen Tarussa Sormusten Herrasta mainittu kohtaus Bilbon ja Frodon syntymäpäiviltä. Velho Gandalf on saapunut paikalle ja valmistellut mahtavan ilotulituksen. Kirjan kuvaus tapahtumasta on todella elävä – keltainen sade toki ihmetyttää hieman.
Elokuvan tulkintakaan ei ollut huono. Se, vastaako elokuva jokaisen kirjan lukeneen ajatusta Gandalfin ilotulituksesta, on aivan toinen asia. Tolkien itse kirjoitti teatterin ja elokuvan olevan oikeastaan fantasian vihollisia esseessään On Fairy-Stories. Essee on suomennettu kirjassa Puu ja Lehti sekä äskettäin ilmestyneessä Satujen valtakunnassa nimellä Saduista. Selitys on monipolvinen, mutta se voidaan tiivistää lyhyesti toteamalla näiden taiteenmuotojen estävän visuaalisen mielikuvitusmaailman toteutumisen.
Jatkaakseni Tolkienilla kerron Internetin ihmeellisyydestä tarinan. Olen aina miettinyt Aragornista kertovan runon suomennosta ja tulin ajatelleeksi Google-kääntäjää. Pohdintani oli seuraava: Alkuperäinen runo alkaa riimillä "All that is gold does not glitter", joka on suomennettu vastaamaan Shakespearen Venetsian kauppiaassa alun perin ollutta sananlaskua "All that glisters is not gold". Käännös kuuluu muodossa "Ei kaikki kiiltävä kultaa lie", joka merkitykseltään on juuri päinvastainen Tolkienin alkuperäisen lauseen kanssa. No, Google kuitenkin kertoi totuuden kääntämällä lauseen seuraavasti: "Kaikki tämä on kultaa, ei glitteriä".
Helsingin kirjamessuilla lokakuun viimeisenä viikonloppuna oli muutamia fantasiankin kannalta merkittäviä tapahtumia. Näistä merkittävin oli varmasti Suomen Tolkien Seuran jakama Kuvastaja-palkinnon luovutus. Palkittu kirjailija oli esikoiskirjailija, jonka esittelimme edellisessä numerossamme. Helena Wariksen Uniin piirretyn polun palkitseminen Kuvastajalla antaa toivottavasti potkua seuraavan teoksen, Suden lasten myynnille tulevana keväänä. Kirjan julkaisu on maaliskuussa ja vuoden toiseen Illusionistiin kesäkuulle saataneen esittely teoksesta. Kirjalta odotetaan paljon, mutta ainakin esitiedot antavat lupauksen odotusten täyttymisestä.
Paikalla vieraili myös ensimmäisen suomenkielisen käännöksen hieman aiemmin julkaissut Pierre Pével. Hänen kirjaansa Kardinaalin miekat esiteltiin ja signeerattiin Gummeruksen osastolla. Hän kävi myös ranskalaisen kulttuurin osastolla signeeraamassa kirjojaan. Tämä kahdessa paikassa tapahtunut signeeraus tuotti hiukan sekaannuksia, mutta jälkeenpäin hän kuitenkin kiitteli kovasti Suomen fandomia "Älyttömän mukavaksi porukaksi". Toivottavasti hän uskaltautuu tänne uudestaankin, itseltäni kun jäi signeeraus saamatta.
Samana viikonloppuna WSOY järjesti British Councilin kanssa yhteistyössä fantasia-illan. Tapahtumassa päävieraana oli Septimus Heap–sarjan kirjoittaja Angie Sage, sekä suomalaista fantasiaa edustamassa mm. Viivi Hyvönen, Anne Leinonen ja Eija Lappalainen. Myös WSOY:n edustus oli paikalla. Tapahtuma järjestettiin Kampissa British Councilin tiloissa, joihin oli varattu pientä naposteltavaa ja virvokkeita. Paikalla olleista faneista suurin osa oli alle kahdenkymmenen, itse tunsin olevani hiukan "vanha". Tosin muutama fani oli paikalla vanhempansa kanssa, joten ikähaitari oli laaja. Kunniavieraan ollessa britti, oli käytetty kieli luonnollisesti englanti, josta nuoremmatkin selviytyivät hyvin.
Keskustelussa pohdittiin paljon kirjoittamista, olihan paikalla useita kirjailijoita. Kysymyksiin leppoisasti vastannut Sage kertoi paljon kirjoistaan, sekä ilmestyneistä että tulevista. Omaan kysymykseeni, miten helppoa on unohtaa lukijan tietämättömyys asioista, hän vastasi joutuvansa välillä muistuttamaan itseään tästä.
Kirjailija näkee tapahtumat kirkkaimmin, hänen edessään aukeava maisema on tuttu, mutta lukija ei näe puun takaista peikkoa ennen kuin on lukenut sen sinne.
Uusi vuosi – Uudet kujeet!
-Juri Timonen 1.1.2011
Sivu ladattu 1137 kertaa 10.1.2011 jälkeen.