[M.G. Soikkeli]

Suomalaisten ja ruotsalaisten spefi-fandomien

ÅCON 4 MAARIANHAMINASSA
13.-16.5.2010

 

Pitkä kuuma viikonloppu Ahvenanmaalla, ensimmäinen vierailuni tuossa irtosuomalaisessa ihmemaassa ja samalla ensimmäinen osallistumiseni Åconiin, suomalais-ruotsalaiseen hotellikonventtiin, jolla on jo mainetta kotimaisen fandomin keskuudessa. Niinpä conin ainoa surullinen uutinen lieneekin se, että ensi vuonna Åconia ei ole luvassa, koska matkailevien sf-harrastajien toivotaan säästävän rahansa & energiansa Tukholmassa 2011 järjestettävään Euroconiin.
Toisaalta on kohtuullista todeta, että Åcon ei ole mitään sen kummempaa kuin Finncon pienoiskoossa, siis parhaat puolet puristettuna pienempään ja sosiaalisesti lähestyttävämpään tilaan - ja ILMAN niitä huonoja puolia eli animelapsia rihkamakojuineen. Mutta paneelit, kunniavierasesitykset ja yleinen chillailu ovat täsmälleen samaa laadultaan & tuoreudeltaan (ehem) kuin mitä kesäisissä Finncon-tapaamisissa.
Väkeä oli 54 suomalaista + 18 ruotsalaista, mikä edustanee kansallisten fandomien aktiivisuuden eroja laajemmassakin mitassa.

 

Ratkaisevaa Åconin onnistumiselle ovat olleet nerokkaat GoH-valinnat. Tämän vuoden vieras GEOFF RYMAN oli kuin con-ammattilainen, vaikka väittikin ettei viime vuosina ole juurikaan käynyt alamme kokoontumisissa.
Ryman oli kuitenkin kaikin tavoin täydellinen vieras, sosiaalisesti äärimmäisen sujuva ja kuunteleva, paneeleissa kohtelias mutta tiukasti oman näkemyksensä esittelevä - ja samalla niin asiantunteva kuin mitä Finnconienkin vieraat ovat tavanneet olla.
Kaiken lisäksi Ryman osasi vaihtaa roolia sujuvasti siirtyessään salin etuosaan, heittäytyä näyttelijämäiseen suoritukseen yleisön aktivoijana. Tekstinäytettä lukiessaan hän valitsi humoristimman kohtauksen marsilaisia mykkäfilmejä (ja vampyyrejä...) käsittelevästä tarinastaan.
Neljän päivän ajan Ryman jaksoi esiintyä, keskustella ja vielä bilettää fandomin tiiviissä seurassa, mikä käy jo urheilusuorituksesta. Koska Ryman oli päätä pidempi kuin yksikään suomalaisista, hänet oli väistämätöntä löytää missä tahansa hän liikkuikin - ja kuitenkin hän kiitteli Åconia tapahtumaksi, jossa hänellä kerrankin oli aikaa tutustua myös hotellin ympäristöön.

Itse jätin bilettämisen väliin, koska en vieläkään oikein ymmärrä miksi juhlimisen pitää tapahtua yöllä pimeässä, kun lämmin kesäinen auringonpaiste olisi paremmin omiaan viinintäyteisille keskusteluille & lauluille tai tansseille.

 

Niinpä hienointa viikonlopussa oli vapaa kuljeskelu pitkin Marianhaminan rantoja, ja itse conissa se synerginen yhdistelmä, mikä syntyi lukiessa Rymanin Air-romaania ja keskustellessa hänen kanssaan siitä hotellin aamiaisella. Ryman kertoi tekevänsä kirjalle jatkoa Rushdien Keskiyön lapset -henkisessä tarinassa, eli: "Ei tosiaankaan mitään mundaania scifiä", totesi Ryman.
Air-romaanin omistuskirjoitukseen Ryman raapusti "To get translated", koska teos olisi hänen mielestään se lähestyttävin teos suomennettavaksi, jopa verrattuna Child Garden -romaaniin, joka on kuitenkin hänen lempilapsensa, esteettisesti kompleksisin teoksensa.

 

Etukäteen olin luvannut vetää paneelin mundaanista scifistä, mutta siitä oli hieman vaikea saada keskustelua aikaiseksi enkä itsekään osannut esittää sellaisia kysymyksiä, joilla yleisön olisi saanut mukaan keskusteluun.
Tämä oli sikäli sääli, että mundaanin scifin manifestia ja aiheesta herännyttä keskustelua lukiessa olin ajatellut tämä olevan täsmälleen se puoli scifiä, joka tekee lajista jälleen poliittisesti ärhäkän mutta myös harrastajille haastavan.

 

Erityiskiitokset Åcon sai sujuvista järjestelyistä ja pokkaripöydästä, jonka sivussa onnistuin myymään 4 kappaletta myös omaa romaaniani.

 


 

LISÄÄ SUOMALAISISTA CONEISTA:
Raportti Finncon 1999:stä
Raportti Finncon 2001:stä
Raportti Finncon 2004:stä
Raportti Finncon 2008:stä
Raportti Åcon 5:stä
Raportti Finncon 2012:stä

 


VerkonAatoksen etusivulle