[M.G. Soikkeli]

FINNCON 2008 TAMPEREELLA 24.-27.7.

 

Tutkijatapaaminen 24.-25.7. SNI:n tiloissa

	Huikean hienoja päiviä, vaikka vuoden päästä ei enää muistaisikaan, minkä esitelmän on kuullut missäkin conissa. Niin samanlaisena jatkuvat näiden tutkijatapaamisten aiheet ja niistä käytävä keskustelu.... Mutta NÄIN intensiivisesti kiinnostavia keskusteluja ei kuule missään muualla muun vuoden aikana kuin Finnconissa. Tällä kertaa aiheina olivat: - satujen kuvitus - Atlantis-myytti Tolkienin käyttämänä - Battlestar Galactican vahvat naishahmot - kuinka opettaa scifiä ja fantasiaa yliopistossa - Dyyni-kronikat ja dystopia - C.L. Mooren "Vintage season" ja dystopia - supersankariperinne ja Watchmen
	Lisäksi conien tutkijatapaamisiin osuu mukaan ulkomaisia tähtivieraita, joille sf & fantasia ovat jatkuvaa ajatusruokaa, niin smalltalkin fastfoodina kuin pitkien seminaarien peruskaurana. Heitä kelpaa kuunnella kuin kauan kadoksissa olleita guruja. Tällä kertaa oli mukaan saatu Farah Mendlesohn, kiitos ties keiden kaikkien Suomesta hyvän spefi-imagon luoneiden ihmisten. Mendlesohn (kuvassa miehensä, tutkija Edward Jamesin kanssa) on samanlainen nopeaälyinen ja -puheinen spefi-tuntija kuin coniemme vakiokävijäksi kehittynyt Cheryl Morgan.

 

 

Sisällöltään antoisimman tuntisen vietin Farah Mendlesohnin fantasiamääritelmiä käsitelleellä luennolla. Vaikka asiat olivat periaatteessa tuttuja, oli Mendlesohnin tapa lähestyä fantasian laveaa kenttää poikkeuksellisen raikas ja hieman uudella tapaa jäsentelevä.

Jonkinlaisen vihjeen siitä, miksi tämä historiantutkijaksi itseään tituleeraava fantastikko voi olla syventyneempi fantasiaan kuin useimmat muut akateemiset, on siinä miten Mendlesohn kuvaili oman työtapansa ja kirjallisuudentutkijan eroavuutta: kirjallisuudentutkija lukee pari kirjaa ja tekee niistä tutkimuksen, kun taas historiantutkija lukee 400 kirjaa ennen kuin käy työhönsä...

 

Con vänkärin näkökulmasta

	Perjantaina Suomen Tieteiskirjoittajat järjestivät oman perinteisen tapaamisensa, jossa puhuivat em. Mendlesohn sekä kirjailija M. John Harrison. Jälkimmäinen tuntui yhtä hämärän leuhkalta ja paikattomalta ihmisenä kuin mitä ovat hänen kirjansa. Vaatimattomampi ja kunniakkaampi oli kirjoittajaperjantain kohokohta, Nova 2008 -kirjoituskilpailun palkinnonjako. Maljoja nostettiin limpsalla ja kalvoheitin sai yhtä paljon palstamillimetrejä kuin muutkin vahvojen visioiden lähettiläät...
	Lauantaina alkoi sitten varsinainen spektaakkeli. Oma vänkäripestini oli aluksi neljä tuntia info-tiskillä. Näkökulma coniin oli tiskin takaa seurattuna hyvin avartava, kun saattoi seurata mitä erilaiset kävijätyypit hakivat conista itselleen: - "sercon" joka hakee sisältöjä paneeleista; - "fannish" joka hengailee mukana hyvien tyyppien vetämänä; - "animeväki" joka tulee poseeraamaan toisilleen. En voi kuin yhtyä niihin sf-kollegoihin, jotka juuri Tampereen conin koettuaan ovat sanoneet, että anime- ja finncon on viimeinkin erotettava toisistaan. Pikkuväen ja heitä houkuttavien myyntipöytien täyttämiltä käytäviltä ei Oikea Conittaja löydä muuten enää kaltaistaan.
	Sunnuntaina olin neljä tuntia Kariston myyntipöydän takana, koska moinen pöytä oli osa conin vakiokalustoa. Aivan sattumalta olin lukenut kysytyimmän myyntiartikkelin, Stewartin "Cathyn kirjan", mutta jätin kertomatta siitä mielipiteeni. Tällaisia uhrauksia con edellyttää, jotta harrastus, elämäntapa ja festivaalimeininki voivat yhdistyä pariksi helteiseksi päiväksi. Enimmäkseen tiskin takana oli toki niinkin hiljaista, että saatoin smurffata pientä jurnusmurffia olkapäällä. Kukaan ei tarjoutunut ostamaan häntä.

 

 

Elämä

	Tärkeintä coneissa on ihmisten kohtaaminen... mutta tämä kuva ei tietenkään kerro scifi-väen sosiaalisista tavoista, vaan Markon 40-vuotisjuhlista, joita vietimme samaan aikaan Annikin satavuotiaassa korttelissa kun propellipäisemmät toverimme hikoilivat Telakalla.
	Conin päätökseksi järjestäjät ovat tavanneet rentoutua dead dog -partyissa. Itselläni tämä oli vasta toinen kerta moista ylellisyyttä. Paikka ja tunnelma olivat kyllä odotuksen arvoisia. Kuvassa keskellä juuri (synttäri)sankarina onniteltu tohtori Mendlesohn, sekä muutamia muitakin (työn)sankareita.
	Viimeisen con-illan viimeiset tunnit. Saunan ylälauteelle mahtui sujuvasti yhdeksän henkeä, mutta yhteensä saunaan ahtautui 22 vänkärimiestä ja yksi alien. Vesi oli lämmin kuin ansaittu uni, yö ei koskaan kylliksi lämmin näin monista tähtipäivistä levätäkseen.

 

Raportti Finncon 1999:stä
Raportti Finncon 2001:stä
Raportti Finncon 2003:sta
Raportti Finncon 2004:sta
Soikkelin scifi-asema
VerkonAatoksen etusivulle