BitteinSaarten Bissemuistelot ¨ Soikkeli
1980-LUVUN RAILAUSREISSUILLA JUOTUJA OLUITA
Listan lopusta lšytyvŠt erikseen benelux-oluet 1990-luvun reissuilta. 2000-luvulla olutkulttuuri rantautui viimein suomeenkin enkŠ kiinnostunut seuraamaan juomien erilaisuuksia. NykyŠŠn juon mieluiten ipaa eri muodoissaan.
1664 Ransk. Pisteet alkoholin ja maltaisuuden onnistuneesta
risteytyksestŠ. Nopea, lystikŠs kŠnnijuoma, mutta muuten tylsŠ lager
Kronenbourgilta. 7 5.9
"33" export Ransk. Lagereiden peruskamaa, enemmŠn oluen nŠkšistŠ
kuin makuista. Ei sentŠŠn laihinta mahdollista. 5 4.8
Alloa's Export 80/-Ale engl HyvŠŠ olueksi, muttei aleksi. Saisi olla
tummempaa ja vŠhemmŠn alkoholia. Pisteet juotavuudesta, juoksevuudesta;
kiva ohut jŠlkimaku. 8 5.0
Amiraali suom Paljon poretta, mutta muuten laihaa. LŠmpimŠnŠ kehnoa,
kylmŠnŠ miltei yhdeksikkš. 7 3.7
Amstel saks. Keskivertomaku. Ei herŠtŠ kiihkeŠŠ jano-suhdetta kuten
Heineken. VŠhŠinen jŠlkimaku 8 5.4
Andechs, Special Hell saks ViehkeŠn maltainen, komean kihahtava
vaaleudessaan, vain oma erit. maku puuttuu, muista erottuakseen. Ei
janojuoma, vaaleus kyllŠstŠŠ liian pian. 8 5.5
Asahi Japani Eurooppalaisen oluen keveys tai kuohkeus, mutta
maku liian ohut ja jŠlkimakua ei lainkaan; itse asiassa useampi kulaus tekee
vain vetisemmŠksi. 7 ?
Aura suom Maku epŠtasainen, toisinaan purkissa jopa 8, mutta
useimmiten pullossa 5 tai 6. Avuton keppana, ei Olutta. 6 3.7
Bavaria holl. YllŠttŠvŠn mauton export-lageriksi. Sama
mielenkiintoinen raikkaus kuin Heinekenissa, mutta suun takaosaan jŠŠvŠ
kihelmšivŠ jŠlkimaku puuttuu. 7 3.2
Bayerskt ruots. Tasaisen hyvŠŠ, ei erit. makua; oluiden
kakkosnelosta, vakikamaa. 7 2.8
Bayun Beer kiin. Makeaa, limen ja oluen sekoitukselta maistuvaa, hyvin
vaaleaa, ei juurikaan maltaista. Ei edes oluen lailla kuohkeaa vaan limpsan
lailla poreilevaa. Silti parempaa kuin Karjala Weizen Fest. 7 4.5
Beck's Bier Saksa Jokseenkin laihaa ja poreetonta, pieni
omaperŠinen sivumaku. HŠviŠŠ parhaille kotimaisille lagereille. 7
4.7
Budweiser amer. Parempaa kuin maineensa Euroopassa, mutta
muuten vain janon tyydyttŠvŠŠ, ei omaa makua. Vain erityisen poreilevaa ja
siten "tuntuvaksi" tehtyŠ. 6 -
Budweiser Budvar Tsek EhkŠ maailman paras lisenssiolut, annettava
tŠydet pisteet, koska ei mitŠŠn parannettavaa: tŠydellinen maistuva lager,
maku joka momentissa, runsas maltaisuus, ystŠvŠllinen, terve juotava
ihanuus. Koettava monesti, muttei liikaa kerralla. 10 5.0
Budweiser (ital.) ital. Hinta/laatu ehkŠ vielŠ parempi kuin DanabŠraussa,
vahvempaa ja tummempaa kuin jenkki-B., muttei yhtŠ kuin tsekkilŠinen.
Toisaalta ei jaksaisi montaa pulloa tŠllŠ maulla, samalla tavoin yksitotinen ja
vahva maku kuin teessŠ. 8 5.0
Carlsberg, export tans. PŠrjŠŠ kaikille saksalaisille lagereille, Heinekenille
ei. Juuri oikea pirteys, makua voisi olla enemmŠn. TŠtŠ voi juoda
loputtomiin. 8 -
Carlsberg special brew engl. lis. Tanskasta Totisin todiste ettei
vahva alkopitoisuus sovi lagereihin, tai ainakin se vaatisi tottumusta. Antaa
saman oudon maun kuin KestrelissŠ. Todistaa senkin ettŠ olueeseen ei
ylipŠŠnsŠ sovi liian vahva maku - mistŠ Guinness ylivertainen poikkeus.
7 9.0
Castlemaine engl Tavallisen kuohkea lager, saks. tyyppi vaikka
aust. lisenssi. Ei aivan janojuomaksi. 7 3.7
Ceres tans. Ale,ei ihan tarpeeksi pehmeŠ. Tummuus vahvaa, mutta miltei
kirpeŠŠ. YllŠttŠvŠn hyvŠŠ janojuomaksi. 8 7.0
Clausthaler saks VŠhŠprosenttinen ja -kalorinen terveysjuoma, mutta
vŠhŠinen myšs olutkelpoisuudessa. Kuin vŠljŠŠ siideriŠ. 5 0.5
Colt 45 amer. KesŠn yllŠri, pirteŠ ja silti voimakas lager. Kuin
Budweiser lisŠtyn maun kanssa, ehkŠ liiankin kihelmšivŠŠ B:n tapaan. VetŠŠ
vertoja saksalaisille. 9 5.4
Coral Madeira (port.) Niin laihaa kuin eurooppalaiset pahimmillaan,
alkoholikin eroottuu lŠvitse enemmŠn kuin mallas. EI edes janoon. 5
6.5
Crocodile aust Makua riittŠvŠsti, mutta ei olueksi kyllin kevyttŠ, jŠŠ
ylimŠŠrŠinen olueeseen kuulumaton jŠlkimaku. Sopivan pehmeŠ ja poreileva,
mutta maltaisuutta taas kaipaisi. 8 2.8
DanabrŠu ital. Paras hinta/laatu -suhde.Lagerin ja tumman vŠliltŠ, ei
kyllin raikas, ei erityismakua. 8 4.5
Dreher (pilsner) ital. EnintŠŠn pšytŠjuoma. Alkoholikkaampana voisi olla
hyvŠŠkin. Raikasta mutta mautonta - tuntuu silti menevŠn hyvin pŠŠhŠn.
6 -
Duvel Belg. HyvŠ viinajuoma, ja oikeastaan alkoisuus ei hŠiritse
mallasta. Siltikin vain ršpšttelyyn suositeltava. 8 8.5
Einbecker Ur-Bock saks Ailahteleva tumma olut, vetŠŠ vertoja
Beckk'sille,mutta juovuttavampaa. Lagerimainen vetisyys iskee vŠliin lŠpi.
8 6.5
Foster's aust. Kaikki pisteet pehmeydestŠ, muuten ei suositeltava.
TŠhŠn jo saisi edes jonkinlaisen maun niin olisi 9:n lager. 7 2.8
George Killian's Biere Rousse Irl. Tumman ja lagerin selostus, jossa
liikaa alkoholia makuun nŠhden. Yhden pullon mietteliŠstŠ istuntoa varten,
muttei pitkŠŠn tiputteluun tai edes mŠŠrŠtietoiseen oluthumaltumiseen.
Liian jyrkkŠ maltaan ja viinan suhde. Pisteet kŠnnittŠvyydestŠ. 6
6.5
Gambrinus Tsek. Export-oluttakin kuululta Pilsenin panimolta. Hyvin
kuohkeaa ja tŠyttŠ juomaa ja lisŠksi jŠljittelemŠtšn maku ! Humalan maku
turahtelee kivasti nenŠŠn. Suositellaan kaikkeen kŠyttššn. 9 4.5
Gšsser itŠv Laihaa kuin mutajoki, vain hinta/% tuo pisteitŠ. ŠlŠ juo.
6 5.5
Guinness irl. Ihmeellinen maku, kuin mokka, vahva kuin tupakka.
Miksei muissa oluissa voisi olla nŠin vahva maku? LisŠksi merkillisen
mukavasti pŠŠhŠn menevŠŠ, kuin nestemŠinen pilvi. Ei menetŠ jŠisenŠkŠŠn
makuaan ! 10 -
Guld-Tuborg tansk. Laimeaa, makukin hieman erilainen kuin
saksalaisissa lagereissa, maistuu vasta syvemmŠllŠ kurkussa. 7 vŠh.
4.7
Harp Engl. Surkein lager/olut mitŠ on. VettŠ ja poretta. YŠk. 4 3.6
Heineken holl. Olutihme, koska maussa ei mitŠŠn erikoista ja kuitenkin
erottuu edukseen muista oluista, jotenkin vahvempaa, tŠytelŠisempŠŠ,
tiiviimpŠŠ. 9 5.0
Henninger saks. KehittymŠtšn maku eli tylsŠ, ei erityistŠ. Ei lainkaan
jŠlkimakua. Exporttia silti. 6 -
Hofmeister engl Tuikitavallinen lager, saks lisenssillŠ. En ymmŠrrŠ miksi
juoda nŠin yksipuolista. Pisteet kuohkeudesta ja pirteŠstŠ ensimausta.
JŠlkimaku nolla; merkillinen olut. 7 3.5
HźsselbrŠu ransk Pettymys: Elsassin lageria, mutta mautonta, vielŠpŠ
ikŠvŠ jŠlkimaku. Pisteet alkoholin kŠtkennŠstŠ. Juotavaa vain kylmŠnŠ.
5 4.9
Jever saks Jever toimii hyvin pilsnerinŠ, varsinkin hinta/laatu -suhteessa.
Humaltumistarkoitukseen Jever on maussaan liian halpa pehmentŠmŠŠn
prosenttien terŠŠ. 8 4.7
Kaiserdom Edel ruots. Normaalia vŠhŠn vaaleampi ja poreilevampi
lager. Ei liian pehmyt vaaleuden myštŠ, siitŠ pisteet. Persoonallista makua
vain jŠlkimaku ja sekin on kehno. 7 2.8
Kaliber irl. Lageria Guinness'in panimolta ja totisesti tŠssŠkin on
pehmeŠ, tumma sivumaku, on vaikka ei huomaisi G-panimon tuotteeksi. Ei
alkoholia, hyvin kevyt ja raikas. 8 1.2
Karjala suom Parhaimmillaan, kylmŠnŠ 8, mutta useimmin 7.
KŠytŠnnšssŠ Suomessa ei kuitenkaan ole kuin Lapin kulta, joka yltŠŠ kylmŠnŠ
aina 9:ŠŠn. Karjalassa on makua ja poretta, mutta maltainen tiiviys uupuu.
SiinŠ ero Lapin Kultaan. 8 3.7
KanterbrŠu Ransk. NŠitŠ brŠu-juomia riittŠŠ, makukirjo vaan ei ole
runsas. HyvŠŠ janoon, muta silloinkin vain 1 pullo. Tai ruoan kanssa. Ei
makua, vaikka kuohkeaa. 6 4.5
Karjala Light Lager suom Vain tosi kylmŠnŠ kelpoisaa. Keveys ei riitŠ,
nenŠŠn ei nouse aavistustakaan oluen juonnista. 6 3.7
Karjala Weizen Fest ItŠvalta Taitaa jŠŠdŠ rouvain juomaksi, sillŠ
kallista ja makeaa, kuin brittien sekoitukset limonaadin kanssa. Ei
tunnustettavissa olueksi perinteisessŠ mielessŠ. 5 vŠh. 4.7
Kestrel (very strong) engl. Youngers'in tuote tŠmŠkin. Makurikkain
lager, muttei silti tee toista mieli. EhkŠ vahva alkoholi ei sovi lageriin niin
kuin tummaan olueeseen. Kuin viinin ja oluen sekoitus, merkillinen maku.
7 9.5
Koff III suom Kuohkeampaa ja tŠytelŠisempŠŠ kuin useimmat
eurooppalaiset lagerit, mauttomampaa kuin ne harvat parhaat. MenettŠŠ
lŠmpimŠnŠ painokkuutensa. 8 2.7
Kronenbourg ransk. Keskivertainen, laimea, mutta kevyt. Sopii
leivŠn ja makkaran kaa muttei lainkaan yksinŠŠn. 7 4.5
Lahden suom Useimmin miellyttŠvŠ, ei koskaan yllŠttŠvŠn hyvŠ. Ei
laihaa, muttei makuakaan kylliksi. 7 3.7
Lapin Kulta suom Ainoa suomalainen lager jossa tumma sŠvy ja siten jotain
persoonallista. Silti hivenen laiha ja epŠtasainen, vain kylmŠnŠ ysin
arvoinen. 8 2.7
Lite USA LisenssillŠ Englannissa lager. Aluksi hyvŠŠ, nopeasti laimeaa,
perusolutta, jota harvat osaavat kunnolla tehdŠ, vaikka useat kunniakkaasti
kŠyttŠŠ. 6 4.2
Lšwenbraź engl. lis. Hollannista Saksalaista lageria parhaimmillaan
vaikka Hollannista. Juuri sopiva kirpeys ja kuplivuus, maku on vain lagerin
makua. 9 5.0
McEwans Special engl. Tummaa ja ohuesti makeata alea. Itse asiassa eka
pintti maistuu parhaalta, seuraavat kuin lageria. Ei kyllin poreilevaa
korvatakseen tummuuden vŠhyyden. Pubissa saatu suositus: parhainta 5.
pintin jŠlkeen. 7 -
Meteor saks. Elsas-Lothringenin alueelta, kuulemma hyviŠ tulee sieltŠ.
Raikas, ei liian kevyt, kuin suomalainen A-olut, mutta raikkaampi. 8
-
Molson Kan. Tumma sivumaku, muttei mallasta kylliksi. Ei kylmŠnŠ,
vaan haaleana juotavaksi kuten Heineken. 7 5
MosbrŠu Ransk. ErittŠin suositeltava hellejuoma ! Pisteet
kuluttajaystŠvŠllisyydestŠ: A-lageria, pehmeŠŠ ja laadukkaan mehevŠŠ
halvalla (iso pullo). 8 4.5
Mźnchener ruots. Tavallista ruotsalaistettua saks.lageria, muttei
saksalaista maltaisuutta ja kirkkautta maussa. 7 2.8
Nastro Azzurro ital. Vaalein ja mauttomin lager Euroopassa. Kaikki
pisteet keveydestŠ, kuin sadevettŠ. 6 5.4
Newcastle Brown Ale engl. Muhkean tumma maku, sŠilyttŠŠ
tummuutensa vaikka kuinka kylmŠnŠ juotuna. Maussa hŠviŠŠ tilkkasen
McEwansille. 9 4.7
Nikolai suom Nippa nappa onnistunut vahvan oluen ja lagerin
risteytys. Ei onnistuisi keppanan prosenteilla, nyt juuri viinaisuus tuo
makuterŠn. 8 4.7
Norrlands Guld ruots. Sopivan vaalea ja pehmyt, jotain
samantapaista makua kuin suomalaisessa kaimassaan; mutta taas vanhan
saks. lagerin peruja. Vaan pitŠisi olla maltaisempi vivahde ollakseen
saksalainen. 8 2.8
Olvi Special suom Iisalmen ihme on sen verran persoonallinen, ettŠ
harvoin juotuna tuntuu yllŠttŠvŠn hyvŠltŠ. Jatkuvaksi janojuomaksi ei
suositeltava, ei kylliksi pontta. 7 3.7
Original Bitter engl. Ei juuri lageria kummempaa, ei erityistŠ makua -
paitsi sivumaku joka menee nenŠŠn, siitŠ pisteet. 6 7.0
Paulaner Saks. Ihanan pehmeŠŠ, kuin olutleivos, kuohkeaa. Ei paljoa
kerralla juotavaksi, mutta parikin tuo viehŠttŠvŠn humalan. Eliittilageria, ei
jotenkin sovi samaan esimerkiksi saunan tai makkaran kanssa. 9
?
P. Carnegie & Co. ruots Prippsin panimolta tŠmŠkin. Pehmeys ja tummuus
kuin skottilaisessa, mutta maku ei vielŠ lŠhellŠ. LisŠŠ pisŠŠ prosentteja tekisi
terŠŠ mauksi. Tanskalaiset tekee portterin paremmin, muttei lageria. 8
2.8
Pelforth Brźne ransk YhtŠ aikaa olutkirpeŠŠ ja pehmeŠn tummaa.
Alkoholi ei korostu ja poretta riittŠŠ janoon. 9 6.5
Peroni ital. ErittŠin kevyt ja silti miellyttŠvŠn kupliva, raikas ja
pirteŠ. Ei erityistŠ makua, janojuoma 7 4.7
Pilsner Urquell tsek. Verrattavissa Stella Artoikseen, mutta kevyempŠŠ,
valitettavasti. Olut joka ei kaipaa erityistŠ makua, koska lagerin maku
riittŠŠ. 8 vŠh. 3.7
Premier Pale Ale engl Pehmyt ja kuohkea, lagermauttomaksi
tyhjennetty harjoittelujuoma engl tummia juomia varten. Ei
aavistustakaan alesta. 7 3.3
Prinz ital. saks. lisenssillŠ Keskikevyt, ei erityismakua, silti parempaa
kuin suomalaiset keskarit, raikkaampaa. LievŠ humalan maku, erottuva
kerrankin. Oikein hyvŠ janojuoma. 7 4.6
Pripps BlŚ ruots YllŠttŠvŠn hyvŠŠ lageria, maku kuin tanskalaisessa, pore
kuin suomalaisessa. Saisi olla vain hieman maltaisempi, siis ehkŠ
suomalaisempi. 8 2.8
Privite Brewery Ruots. VetistŠ, ei potkua, ruokalager. Maku kyllŠ
taustalla. 6 9
Radeberger saks YllŠttŠvŠ uusi maku., hieman tumman Becksin vivahde;
voisi olla pale ale. Kolme pulloa jo tylsŠ idea, maku ei riitŠ. 8 4.8
Red Stripe Engl. Mainostaa strong lageriksi, mutta ei tunnu, varsinkaan
maussa. VŠljŠhtyneen oloista, jamaikalainen lisenssiolut. Ei juotavaksi kuin
krapulaan. 5 4.6
Saer-BrŠu ransk Parempaa kuin brittien mutta laimeampaa kuin
saksalainen lager. HyvŠŠ suklaan kanssa, jotta maku. 7 4.6
Saint-Omer ransk Lagerin tavallinen tuhaus taas, ei makua. Pisteet
kurkun ja vatsan tŠyttŠvŠstŠ vaahtoisuudesta. 7 4.6
Sandels suom EI juuri eroa Olvin spesiaalista; ehkŠ vielŠkin laihempaa.
Oltava kylmŠŠ juotavaksi kelvatakseen. 6 3.7
Samuel Smith's Engl. YrittŠŠ erottua muista kaljoista luonnollisuudella,
ei lisŠaineita ym. EI se maussa juuri tunnu, tai ehkŠ maku puuttuu juuri
siksi, ettŠ on niin "pure natural". PerushyvŠŠ lageria, hieman parempaa kuin
mantereen peruslagerit. Myšs juomajuomaksi. 8 4.5
Sinebrykoff Light suom Kevyt olut olisi suomalaisten valtti, jos ei olisi
femiiniŠ leimaa. Keveys ei hŠiritse ohraisuutta. Painoarvoa sen verran kuin
vaatii. 8 3.7
Skol engl. Laimea, mauton, vetinen lager. 4 3.0
Southwark Aust. EI maulta mitŠŠn maltaiden aatelia, mutta se Jokin
olueksi nautittava tŠssŠ on: kelpaa kaikkiin juomatapoihin. Premium lager.
8 5.5
Spendrups ruots Laihaa, ei maltaista, ei kuohua, ei pehmeyttŠ, ei muuta
kuin kylmŠŠ eikŠ aina sitŠkŠŠn. Oluen lesti ? Hetkellinen poreilun hŠivŠ.
5 2.8
Splźgen Ital. Hyvin tavanomainen, mielenkiinnoton lager, josta
kumminkin kylliksi volttia vereen. Ruoan kanssa haukattavaksi. 7
4.5
Stella Artois belg. Kuplivin eurooppalainen lager. Ei erityistŠ makua
mutta ERITTŠIN pehmeŠŠ, juodaan kuin hengittŠen. 9 5.2
St Pauli Girl Saks. Poreilevaa ja raikasta, mutta mautonta. EhkŠ purkkimalli
tekee poreet. Oikea sipaus mallasta jŠŠ kitalakeen isolla janoisella
kulauksella, siis pitkŠn pŠivŠn hellejuoma. 8 5
Super Bock Port. Vahvaa maussa ja potkussa, vaan jotenkin ikŠvŠ
jŠlkimaku. Mantereen ršpšttelylager. 7 5.8
Super trix Holl. Taas peruslager, jossa on olutta vain muodoksi, poretta
kuten pitŠŠ muttei makua. Huomaa: vetinen ršyhtŠys. 6 3.2
Sweetheart stout engl. Tummempaa kuin Tartan, makea sŠvy.
Nuorisojuoma? 8 -
Tartan's special engl. HyvŠŠ vahvaa alea,miltei kuin Guinness, muttei
niin tummanraskasta. HyvŠ juoma harjoitella Guinnessia varten, paras
tumma janojuoma Euroopassa. Youngersin panimo kandee muistaa. 9
4.5
Tennant's Heavy engl. Vahvaa ja tummempaa kuin McEwan, silti
vŠhemmŠn makua. TŠtŠ voi juoda useamman. Tartan on silti parasta 3
suuresta skottilaisesta. 8 -
Till Pilsner ruots Vain hieman tavallista kuohkeampi, ei omaa
makua.KylmŠnŠ menettŠŠ makunsa. 7 2.8
Vaakuna suom Suomessa riittŠŠ uusia kurjia kaljoja. Ilmeisesti elŠvŠt
panimojen paikallisten kurkkujen kotiseuturakkaudesta. Olvin sietŠisi
pysytellŠ limpsojen valmistuksessa. 6 3.7
Tourtel Brune Ransk. Hyvin ruskeaa, mukavan makuistakin,
muttei maltaisuutta tukien tai siihen soveliaasti yhdistyen. Seurajuoma,
jossa alkoholittomuus ei haittaa makua. 7 0 %
Warstimmer engl. Kuin suomalainen A-olut, hivenen tummempaa
kuin saksalainen lager vaikka sellaisena mainostetaan. Vahvaa sopivasti, ei
erityismakua. 7 -
Webster's engl BitteriŠ, jossa tumman hyvŠ ensimaku ja lagerimainen
jŠlkimaku. Saisi olla paksumpaa ja tummempaa, pisteet eksotiikasta ja
kestŠvyydestŠ.n 8 3.8
Wickźler Saks. EpŠonnistunut pilsener, koska vastenmielinen jŠlkimaku.
Muuten olisi kelvannut perusolueksi, jopa hyvŠ ršyhtŠys. 5 4.9
Wźhrer ital. saks. lisenssillŠ Hyvin kevyt ja luikas lager mutta
kuin laimennettu ei-makealla limpsalla, tehty tiiviimmŠksi. 7 4.7
BENELUX-OLUET 1990-LUVUN REISSUILTA EUROOPASSA
Jos ei muutoin mainita niin juoma on hollantilainen ja 5% alc.
===============================================
Amstel. 8. pirtea, muttei mitaan tunnusmerkillista, taytelai-
nen.
Budels Alt.7. 6%. omituinen olut, menee mukavasti paahan ja
maistuu ensi naukusta hyvalle, mutta jalkimaku karvas. Juota-
vaa vain ruoan kanssa.
Club International Bier. 4. Miten tylsalta lager tuntuukaan
vehnaoluen jalkeen, vielapa eritoten tallainen "jokaiseen
makuu" kalja. Makutestin ehdoton mitattomyys, makurajojen
lattea sekoittaja, vahan kaikkea eika mitaan, Juotavaksi vain
erittainkylmana ja ruoan kanssa.
Grolsch. 6. pirteaa mutta tyylitonta, ei erotu muista, todellinen kansanjuomasiis.
Heineken. 9.5. Omaa luokkaansa, niin tuttu ja vielakin
herkullinen, sita mita odottaa, etta vaikea enaa verrata
muihin. Ei mitaan erityista makua, tuskin edes makutestissa
tunnistaisi, mutta silti hyvaa - hyvin koottua siis
La Trappe. Trappistenbier. 8+. 6.5%. Ilmeisesti olut voi olla
jopa liian kuohkeaa, ei saa otetta tahan juomaan ja makuun.
Pitka ja enimmakseen hyva jalkimaku, muuten ohut maku, ei
tumma eika vaalea, silta valilta. Dubbelbier.
Oranjeboom. 6. paikallinen koff, mitaansanomaton poytajuoma,
yleinen ja potkuton.
Schutters. 8.5. yllattavan hyvaa, aluksi outo kuiva sivumaku,
mutta upean pehmeaa.
Westmalle. Trappistebier. 8-. Prosentteja jopa liikaa,
lagervaaleuteen nahden, mukava jalkimaku ja sopivan kuohkea
kylla. Ilmeisesti dubbel tai tripel pullon etiketissa viittaa
vahvuuteen %:ssa. Tama oli tripel.
VEHN€OLUET
Arcener Tarwe. 9+. Taytta tavaraa, vehnaolutta joka pisaraan,
vetaa vertoja Leeuwille, "met gist op fles" eli hiivaa pullos-
sa.
Brugs tarwebier. 6. Belg. Alkeellisinta vehnabissea, hyvin
laihaa, eika taytelaista, ei sovi ees ruoan kanssa.
Deutergems. 8-. belg. Aika hyvaa vehnaisyys, sahtimaisuus
mukana, mutta ei kyllin taytelaista, eika juuri mitaan jalki-
makua. Ei tee mieli toista pulloa, huono merkki.
Gulden Draak. 10-. 10% pienessa, 11% isossa pullossa. Belgia-
lainen. Jumalaista, aivan sahdin veroista, paitsi ettei yhta
hyvaa lampimana; ei myoskaan banaanin kaltaista aromia kuten
sahdissa ja hyva niin. Oikeastaan parempaa pikku pullossa.
Hoegaarden. 8. Belg. Hyvin vaaleaa vehnŠolutta, ei taytelaisyyt-
ta paljoakaan, mutta kuohkea. Hyva juoma aloittaa vehnajuomiin,
ja miksei sahtiinkin, totuttelu; hyva ruokajuoma eritoten.
Hoegaarden Grand Cru. 8.5. 8.7%. belg. On muutamia oluita,
johon vahvat prosentit sopii, tama on niita. Tata ei ehka
jaksa juoda montaa pulloa ilman etta maku turtuu, kertyy
karvahkoksi. Erityisesti ruoan kanssa maittavaa. Ei lue
etiketissaetta olisi vehnaolutta, mutta samaa makua,
kuiviin kuuluvaa. Jatkaa kaymista pullossa - ehka kaikki
vehnabisset?
Leeuw Walkenburgs Wit. 9-. 4.8%. Vaikea tunnistaa muista
vehnajuomista, mutta keskiarvomausta huolimatta erittain
hyvaa.
Student. 9+. 4.5%. Nimesta huolimatta kehittynytta juomaa, ei
juhlamaukkainta, mutta nappailujuomana taydellista. Miinusta
vain jalkimaun puutteesta ja maun "ohuudesta", prosentteja
voisi olla enemman niin sekin sopisi tahan makuun. Kamala
etiketti "carpe diem" -vaakunoineen. KRS-fanibisse?
Wieckse Witte. 9+. Kuivempi vehnaolut, miltei Gulden Draakin
veroista maistuvuudessa, kuitenkin erilaista rakenteelta, kuin
sahdin ja lagerin yhdistelma, kuohuvampi, royhtayttava. Hyva,
joskin lyhyt jalkimaku. Maastrichtista jo vsta 1857.
Witte Raaf. 6+. erilainen maku kuin muissa vehnajuomissa, limp-
san tai omenaviinin kaltainen, outo makeahko. Taytta ja tayt-
tavaa mutta niukasti. Sahdin kaltaista viljan makua.
Witte Wiewen Witbier. 7. 5.5%. Kuivakkaa vehnabissea, ei kuohkeaa
mutta tiiviin oloista, royhtayttavaa kuitenkin.
"Wat voor wijn zoudt hierbij aanbevelen? "