Tutkimuksen metodi ja empirian rakenne

Esimerkki romanssianalyysistäni

Tutkimustulokset

Kuinka puhumme, kun puhumme rakkaudesta?
Kertomukset kohtalokkaasta silmäyksestä tai puoliskonsa löytämisestä ovat kaikille tuttuja, mutta kirjallisuudessa lemmenleikin fraasit saavat uusia merkityksiä. Esimerkiksi ensirakkauden tematiikalla on voitu korostaa yksilöiden kykyä sosiaalistua yhteiskuntaan omilla ehdoillaan.

Lemmen leikkikehässä -tutkimus antaa uuden näkökulman suomalaisiin rakkauskertomuksen klassikoihin. F.E. Sillanpään, Väinö Linnan ja Iris Uurron teosten lisäksi tutkimus rakentaa korkeakirjallisten romanssien kaanonia mm. Anna-Leena Härkösen, Märta Tikkasen ja Christer Kihlmanin teoksista.

Perinteiset suomalaiset rakkauskertomukset ovat romantisoineet nimenomaan heteroseksuaalista rakkautta. Toisaalta kaanonin ohessa eläneet lesbo- ja homoromanssit ovat kyseenalaistaneet heterosuhteen ensisijaisuuden "luonnollisena" rakkautena. Rakkausromaani on voinut toimia myös poliittisena välineenä. Porvarispojan ja työläistytön rakkaus on toiminut kannanottona yhteiskuntaluokkien suhteeseen.

Oman osastonsa muodostavat suomalaiset kulkuriromanssit. Niissä maaseudun nainen osoittaa sivilisaatioon väsyneelle miehelle tämän sisimmässä uinuneen maskuliinisuuden. Mies puolestaan palauttaa naisen uskon perinteisiin sukupuolirooleihin. Kulkuriromansseista tunnetuin on Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta (1905).

TUTKIMUKSEN METODI JA EMPIRIAN RAKENNE

Tutkimukseni on yhdistelmä narratologiaa, semiotiikkaa ja diskurssiteoriaa. Rakkausromaanin anatomian lisäksi paljastan kirjallisen romanssin yhteyden modernisaatioon. Vaikka seksi on korvannut perheen paikan intimiteetin tyyssijana, voi rakkauskertomus edelleen tarjota mielikuvan yksilön sosiaalisesta liikkumavarasta. Lemmen leikkikehässä emansipatorisia rooleja esittävät puhelias nainen ja masokistinen mies.

Tutkimus on jaettu kuuteen osastoon niiden keskeisten aiheiden perusteella, joihin rakkauden puheellistaminen, historiallisesti muodostunut rakkausdiskurssi perustuu:

1. sosiaalistuminen omilla ehdoilla
2. avioliiton, ystävyyden ja seksin intimiteetti
3. romanssin vaiheiden kontrolli
4. rakkauden omalakisuus
5. sukupuolten asymmetria
6. välittäjähahmoon samastuminen
Keskeisten aiheiden valinta perustuu Niklas Luhmannin tutkimukseen Liebe als Passion (1986), mutta rakkausdiskurssin teoretisointi pohjaa myös Roland Barthesin käsityksiin siitä, kuinka esiinnymme rakastuneena.

ESIMERKKI ROMANSSIANALYYSISTÄ

Seksi-intimiteettiin keskittyneet rakastavaiset eivät enää pyri avioliittoon, joka varmistaisi identiteettien sijainnin valitulla, perheintimiteetin suojaamalla kohdalla yhteisöä. Mutta perhe- ja seksi-intimiteetillä on ainakin kolme yhteistä piirrettä:

1) sulkeutuminen kotiin

2) identiteettien analogisuus

3) perhe ja keho diskursoitavana

Esimerkkiteoksena on Anna-Leena Härkösen Akvaariorakkautta.

MITÄ TUTKIMUKSESSA SELVISI
KIRJALLISUUSTIETEEN KANNALTA

1 Romanssi ei suinkaan ole kertomus naisen ja miehen tasa-arvosta intohimoisen rakastumisen avartamassa maailmassa. Se tarjoaa ajallisesti ja paikallisesti rajatun, sukupuolisesti roolitetun mielikuvan rakastavaisten yhteisestä identiteetistä, meisyydestä. Tämä meisyys perustuu rakkausdiskurssista tutuille figuureille.

2 Rakkausromaani on vaikuttanut käsityksiin rakkaussuhteen kertomuksellisuudesta. Tämä ilmenee romanssikaavan mukaisina odotuksina siitä, miten parisuhteessa koetaan idylli ja kaksi transgressiota. Romaanit kuitenkin kommentoivat romanssikaavaa.

3 Romanssin keskeiset tapahtumat sijoittuvat temaattisiin tiloihin, tilanteisiin, joissa koetaan idylli tai transgressio. Nämä tilanteet liittyvät intimiteetin mahdollisuuksiin perheessä tai seksuaalisessa kanssakäynnissä.

Tutkimusta varten valittujen ja Niklas Luhmannin historiikilla perusteltujen figuurien lisäksi tutkimuksen kuluessa löytyi muutama uusi figuuri, joihin kannattaa kiinnittää huomio myöhemmässä romanssitutkimuksessa. Vaikka figuurit ovat operatiivisia käsitteitä laajan tutkimusmateriaalin analysoimiseksi, uusiinkin figuureihin liittyy romanssille tärkeitä teemoja, jotka toisenlaisen materiaalin yhteydessä voisivat nousta keskeisemmiksi kuin tässä tutkimuksessa.

psykologisoiva figuuri

Christer Kihlmanin teoksen kohdalla totesin, että lesbo- ja homoromanssi voidaan esittää sellaisina romanttisen rakkauden toteutumina, joita heterokeskeinen parisuhdepsykologia ei pysty selittämään. Kritisoidessaan psykologisoivaa figuuria eli rakastumisen seksuaalista ja yhteiskunnallista tarkoituksenmukaisuutta samaa biologista sukupuolta edustavien romanssi voi korostaa parisuhteen autenttisuutta ja spontaanisuutta. Solidaarisuuden kautta romanssi voidaan kytkeä epäsuorasti muihin ihmissuhteisiin, etenkin perheeseen.

figuurin analogisuus

Akvaariorakkautta-teosta analysoidessa totesin, että perheintimiteetin korvannut seksi-intimiteetti edellytti suhteen analogisuutta: osapuolet olivat toisilleen merkitseviä toisiaan täydentävinä puoliskoina. Puoliskot antoivat toisilleen uuden merkityksen intimiteetin alueella, mutta kumpikaan ei pystynyt kokemaan meisyyttä omakseen intimiteetin ulkopuolella. Vasta täysin vieraassa ympäristössä, turistina, meisyys liitettiin omaan itseen ja saatettiin kuvitella seksuaalinen täysikasvuisuus omaksi, julkisesti edustavaksi ominaisuudeksi. Analogisuus oli siis figuurin laatua tarkentava ominaisuus, jota kannattanee pitää silmällä myöhemmässä tutkimuksessa.

mustasukkaisuuden figuuri

Suomalaiseen mentaliteettiin saatetaan liittää tunnusomaisena piirteenä mustasukkaisuus, mutta analysoiduista romaaneista sitä löytyi niukasti, tai ainakin päähenkilöt olivat siitä useimmiten vapaita. Mustasukkaisuuden figuuri näyttäisi kuitenkin olevan keskeinen sellaisissa teoksissa, joissa romanssi konkreettisimmin vaarantaa yhteiskuntarakenteen. Figuurina se liittyy selvästi toiseen, jo lähtökohtana olleeseen figuuriin: välittäjähahmoon samastumiseen.

Väitöskirjan paperiversio on SKS:n kustantama
LEMMEN LEIKKIKEHÄSSÄ
Rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun
suomalaisissa rakkausromaaneissa
SKST 716 - ISBN 951-746-063-5

Väitöskirja sai myös runsaasti palautetta.